Letra de Melankolia

Miten vihaankaan puhetta sanoja, vihaankaan kirjoittamista
kí¤velen vain kehí¤í¤ tyhjí¤ssí¤ talossani
Ajatukset pelkkií¤ houreita, toiveet kuin aamuinen seitti
koko elí¤mí¤n aika tuhkaa ja sumua
Rakkaudesta ruikuttajat, halusta ulvojat
kiertí¤í¤ kaupungin sydí¤ntí¤ vaanien verta
Omiin synkkiin linnoihinsa, vallitusten taa
pelokkaammat piilee hautomaan paalujaan
Maailmako painajainen josta ei voi herí¤tí¤
elí¤mí¤kí¶ huokaus kahden tyhjyyden ví¤lissí¤
(chorus)
aika kulkee, kellot laukkaa
monta raukkaa, hautahaukkaa
ennen iltaa, siis kulje siltaa
mut varo murhamiesten kiltaa
varo liittymí¤stí¤ heihin
jotka usko eiví¤t ení¤í¤ mihinkí¤í¤n
Tahto tuhoutua, lienee erí¤s sielun toimilanka
toinen vallan halu pyí¶rii piirin tunnetun
Taistelu on kahden sanan ví¤lin mittainen
kyllí¤ vaiko ei kas siiní¤ pulma
Maailmako painajainen josta ei voi herí¤tí¤
elí¤mí¤kí¶ huokaus kahden tyhjyyden ví¤lissí¤