Letra de Hautalinnut

Muistatko kuten miní¤
vai muistatko toisin:
kuolleiden koivujen puisto
peilit tyhjissí¤ huoneissa
Tunsitko kuten miní¤
vai tunsitko toisin:
luhistuneen patsaan
anova katse taivaalle
Ní¤itkí¶ sen kuin miní¤
vai ní¤itkí¶ toisin aivan:
vaeltavat linnut
jotka nukkuu taivaalla
Uskoitko kuin miní¤
itseesi uskoitko:
vartalon verhottuun kaareen
silmí¤n syvyyteen
On suihkulí¤hde kuivunut
ja oksat sen yllí¤ kuolleet
Olitko siellí¤ kanssani
olinko sittenkin yksin:
kolean keskipí¤iví¤n kujat
harmaaksi kalkitut
Oliko samaa sinun pelkosi
vai jotain outoa, omaasi:
sotilaitten askeleet
huudot, kirveltí¤ví¤ savu
Ja ikkunassa hahmo
ehkí¤ sinun hahmosi:
kí¤í¤ntymí¤ssí¤ pois
kenties kieltí¤en kaiken
Kuuntelitko ne huudot
vai suljitko korvasi
yí¶ kun kuljetti pois
kaiken ví¤en kuin omakseen
On suihkulí¤hde kuivunut
ja oksat sen yllí¤ kuolleet
Haistoitko kummat kukat
vai olitko turtunut
ammuttu vanha aleksei
tuoliinsa kí¶ytetty
Loputtomat torit, kuljitko
samoin risaisin kengin
tyhjí¤t aukiot, mí¤rí¤t
roikkuvat julisteet
Oliko sylini lí¤mmin
vai viluasiko ví¤risit
vanhan plataanin varjo
kirje kadonneelta veljeltí¤
Ja leiví¤n kuiva kuori
tunsitko, oli suloinen
neljí¤nnen pí¤iví¤n aamuna
oli haudat vielí¤ tyhjí¤t
On suihkulí¤hde kuivunut
ja oksat sen yllí¤ kuolleet
Itkitkí¶ samaa surua
vai oliko sinulla omasi
kielletty nauru ja rakkaus
joku yksiní¤inen lapsuus
Ja samako hiljaisuus piiritti
vai kuulitko sí¤velmí¤n jonkin
keví¤tpí¤iví¤n loistossa
yllí¤ kuolevan kaupungin
Annoitko saman lupauksen
vallassa saman ní¤yn
korkealta ja raskaana
satavan uhman ja kaipauksen
Karkasitko kuten sovittiin
tí¤nne kauas, tí¤hí¤n paikkaan
tyhjí¤n kirkon torni hauras
juna tuoko sinua
On suihkulí¤hde kuivunut
ja oksat sen yllí¤ kuolleet
onko henkesi tulessa vielí¤
ja tulemme yhtí¤ liekkií¤, liekkií¤...