Letra de Suinatun surma

Kí¤rsivan rukous
tuskissasi jaloissani ryí¶mit
armoa anoen
vuodattaen verta tuhansista haavoistasi
jotka suolalla ja myrkyllí¤ kyllí¤stin
ei ole armoa
ei anteeksiantamusta
kun kasvojasi ilkkuen potkaisen
Kuka nyt on herra
ja ketí¤ on korkeuksiin katsottavan?
kenen varassa on elí¤mí¤ ja kuolema,
kenen vihaa on nyt peljí¤tí¤ví¤n
kurjuutesi on onneni!
heikkoutesi on vahvuuteni!
Mahdin alla taipuu kovinkin terí¤s
pelossa katoaa syvinkin viisaus
viimeinen isku
raastaa sinusta elon rippeet
ruumiisi hí¤pí¤isen
ja hautaan kuolleeseen synnin maahan
kerran taivaan valon ruhtinas
nyt ravintona matojen
kun jí¤lleen yí¶hí¤í¶n palaan
on nimesi vaipunut unholaan