Letra de Normaalien maihinnousu

Mistí¤ viikatemies
kerrostalomme ties',
sití¤ tuskinpa selville saan.
Se isí¤n hengen vei ensin,
sitten kadulle lensi.
miní¤ kiiruhdin ikkunaan:
Samassa satamaan laivat uivat
- niissí¤ ne normaalit saapuivat
ja valokiilat autoissaan
kí¤viví¤t katuja lakaisemaan.
Kun vieras mies tuli taloon
jouduin outoon valoon,
sillí¤ hí¤n oli normaalien pí¤í¤.
Vierailla voimilla kai
kaikki valtaansa sai -
nyt kukaan muuta ei kuule, ei ní¤í¤.
Niin nousi í¤itikin niiden paattiin,
miní¤ ja arkku mentiin saattiin.
ei ení¤í¤ kotiinsa kaivannut hí¤n
kun lí¶ysi normaaleista ystí¤ví¤n.
Isí¤ kunpa voisitkin elí¤í¤ vielí¤.
mietin usein, kuinkahan
teille siellí¤
kuolleiden maassa kí¤y:
ikuisen unenko sait
vai vallitsevatko
nomaalien lait?
Pahoin paukkuvat ukset
kun puhdistukset
riehuu í¶isin, kun liikkua ei saa.
Se, mikí¤ viime viikolla
saattoi normaalia olla
nyt on kuolemaakin pahempaa.
Niin uusi valta uudet lait laatii
ja meití¤ mukautumaan vaatii.
ne laittaa normaalien merkit hihaan
ja tulee melskaamaan meidí¤n pihaan.
Normaalien joukossa
normaalina olossa
elo on unelma loputon.
Silloinhan tí¤tí¤ voi sietí¤í¤,
mutta mistí¤pí¤ tietí¤í¤
mikí¤ huomenna normaalia on?
Kun suuri johtaja keksi,
ettí¤ punaiseksi
ví¤rjí¤ttí¤ví¤ on kansalta pí¤í¤t,
Pí¤í¤tin: nyt miní¤ menen.
ehkí¤ soutuveneen
kaukaisella ulapalla ní¤í¤t...
Te voitte tutuun tapaanne jatkaa.
miní¤ minne tahansa teen matkaa,
minne ei normaalien soimaukset soi,
missí¤ epí¤normaali olla voi.